Suomalaiset koulutuksen järjestäjät, joilla on kyseisiin tutkintoihin järjestämislupa. Mikäli koulutuksen järjestäjä ei ole yksi 2017 kokeiluluvan saaneista, on hyvä ennen tutkintoviennin aloittamista olla yhteydessä Opetushallitukseen.
Kyseessä on kilpailluilla markkinoilla tapahtuva voittoa tavoitteleva toiminta, mikä ei lähtökohtaisesti ole kunnan, kuntayhtymän, säätiön tai yhdistyksen perustehtävä. Myyvä ja toteuttava organisaatio voivat olla eri tahot. Myyvällä taholla tulee olla sopimus järjestämisluvan omaavan organisaation kanssa.
Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että VOS-rahoitteinen ammatillinen koulutus pysyy erillään koulutusviennistä, joka rahoitetaan siitä perittävillä maksuilla lain 36 §:n mukaan.
Lain 33 §:n mukaista tilauskoulutusta tai 35 §:n mukaista tutkintokoulutusta voi antaa kohdemaan kansalaisille seuraavin rajoituksin:
Koulutusta ei voida järjestää Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisille eikä niille, jotka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaisiin, eikä edellä mainittujen perheenjäsenille. Koulutusta ei myöskään voida järjestää niille, joilla on ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa, eikä edellä mainittujen perheenjäsenille. Perheenjäsenen määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislakia.
Lain 35 §:n mukaista tutkintokoulutusta voi antaa yksilöille ainoastaan EU-/ETA-alueen ulkopuolisissa maissa.
Laki ammatillisesta koulutuksesta ei edellytä yhtiömuotoisuutta, mutta kyseessä on kilpailluilla markkinoilla tapahtuva voittoa tavoitteleva toiminta, mikä ei lähtökohtaisesti ole kunnan, kuntayhtymän, säätiön tai yhdistyksen perustehtävä.
Ammatillisen koulutuksesta annetun lain 35 §:n mukaan tutkintokoulutusta tai tutkinnon osia voidaan järjestää EU-/ETA-alueen ulkopuolisissa maissa kyseisten maiden yksittäisille kansalaisille, jotka voivat myös itse maksaa koulutuksen.
Ammatillisen koulutuksesta annetun lain 33 §:n mukaisena tilauskoulutuksena voi myydä koko tutkinnon tai tutkinnon osista muodostuvaa koulutusta. Tilauskoulutuksen koulutuspaikkaa ei ole rajattu: sitä voidaan järjestää joko Suomessa, EU-maissa tai EU-/ETA-alueen ulkopuolisissa maissa. Erona tutkintokoulutukseen tilauskoulutus järjestetään aina ryhmille. Lisäksi, tilaajana ja rahoittajana voi olla valtio, kansainvälinen järjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö (esim. yritys).
Voi, jos kyseessä on useamman henkilön opiskelijaryhmä ja koulutuksen tilaa ja rahoittaa valtio, kansainvälinen järjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö, esim. yritys (tilauskoulutus, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 33 §).
Tilauskoulutusta ei voi järjestää yksittäiselle opiskelijalle eikä yksityishenkilö voi olla tilauskoulutuksen tilaaja tai maksaja. Se on mahdollista vain ammatillisen koulutuksen lain 35 §:n mukaisessa tutkintokoulutuksessa, joka järjestetään EU-/ETA-alueen ulkopuolisissa maissa.
Koulutuksen järjestäjän on aina huolehdittava siitä, että valtion rahoitus ja tilauskoulutuksen tuotot ja kulut pysyvät erillään kirjanpidossa.
Ei saa. Tilauskoulutus ja tutkintokoulutus EU-/ETA-alueen ulkopuolelle eivät kuulu kansallisen rahoituksen piiriin, joten niistä ei voi saada perus-, suoritus tai vaikuttavuusrahoitusta. Koulutusvientiopiskelijat on siksi pidettävä erillään valtion rahoituksesta ja siihen liittyvästä seurannasta. Kts. ohje Tutkintoviennin edellyttämät muutokset opintohallintajärjestelmään
Suomalaisen koulutuksen järjestäjä voi toteuttaa koulutuksen itse tai käyttää kumppaneita, kunhan varmistetaan, että kouluttajat on perehdytetty ja ovat päteviä kouluttamaan suomalaisia ammatillisia tutkintoja. Suomalainen koulutuksen järjestäjä on aina vastuussa koulutuksen toteutuksesta ja osaamisen arvioinnista.
Pelkkä tutkinnon perusteiden käyttö ei riitä tuottamaan suomalaista tutkintoa, vaan kumppanina täytyy aina olla suomalainen koulutuksen järjestäjä, jolla on ammatillisen koulutuksen järjestämislupa ja joka voi järjestämislupansa mukaisesti arvioida opiskelijoiden osaamista ja antaa todistukset.
Opetushallitus päättää tutkinnon perusteista. Perustutkinnon perusteista on mahdollista poiketa ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden osalta ja tietyillä ehdoilla, jotka on annettu ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 66 §:ssä. Ainoastaan perustutkinnoissa voidaan poiketa ja mukauttaa. Tutkinnon osia ei voi jättää pois.
Suomalainen ammatillinen tutkinto on vahvasti osaamisperusteinen, jossa keskeistä on osaamisen hankkiminen ja sen arviointi käytännön työtehtävissä. Tämän vuoksi tutkinnon järjestäjän tulee mm. varmentaa, että osaamisen hankkiminen on mahdollista suunnitellussa työssäoppimisympäristössä ja arviointi tehdään suomalaista kriteeristöä noudattaen. Täysin verkossa tapahtuva ammatillisen tutkinnon suorittaminen näyttöineen ei siten ole mahdollisia. Tutkintoon valmistavaa koulutuksesta voidaan luonnollisesti toteuttaa verkossa.
Mikäli kyseessä on suomalaisen koulutuksen järjestäjän yhteistyökumppani EU- ja ETA-alueen ulkopuolella, opiskelijat voivat suorittaa suomalaisen järjestelmän mukaista tutkintoa sekä oman maansa mukaista tutkintoa. Kyseessä ei kuitenkaan ole kaksoistutkinto vaan kaksi erillistä tutkintoa. Väärinkäsitysten välttämiseksi tutkintoa ei kutsuta EU- ja ETA-alueen ulkopuolella kaksoistutkinnoksi (englanniksi “joint” tai “double degree”) vaan erillisiksi tutkinnoiksi.
EU-/ETA-alueen ulkopuolella järjestettävässä lain 35 §:n mukaisessa tutkintokoulutuksessa henkilökohtaistaminen tehdään Suomen mallin mukaisesti. Lain 33 §:n mukaisessa tilauskoulutuksessa henkilökohtaistaminen ei ole pakollista, vaan siitä sovitaan asiakkaan kanssa.
Mikäli henkilöllä on omassa maassa tunnustettu päättötodistus, se voidaan huomioida henkilökohtaistamisprosessissa yhteisten tutkinnon osien osalta ja myös muilta osin siten kuin osaamisen tunnustamisesta säädetään.
Tutkintovientiin vahvistettuja tutkinnon perusteiden vaatimuksia on noudatettava. Osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan, koulutuksessa hankitaan puuttuva osaaminen, jota seuraa näyttö. Ulkomaisen oppilaitoksen opetussuunitelma ja maan standardit eivät vaikuta suomalaisten tutkintojen ammattitaitovaatimuksiin ellei ko. standardeihin erikseen viitata tutkintovientiin vahvistetuissa tutkinnon perusteissa.
EU-/ETA-alueen ulkopuolella järjestettävässä lain 35 §:n mukaisessa tutkintokoulutuksessa henkilökohtaistaminen tehdään Suomen mallin mukaisesti. Lain 33 §:n mukaisessa tilauskoulutuksessa henkilökohtaistaminen ei ole pakollista, vaan siitä sovitaan asiakkaan kanssa.
Koulutuksen järjestäjän nimeämät kaksi arvioijaa päättävät ja toteuttavat yhdessä ammatillisten tutkinnon osien osaamisen tutkinnon osittain ja yhteisten tutkinnon osien arvioinnin. Toinen arvioijista on opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja ja toinen työelämän edustaja. Erityisestä syystä arvioinnin voi toteuttaa ja arvioinnista päättää myös kaksi opettajaa tai muuta koulutuksen järjestäjän edustajaa. Koulutuksen järjestäjä vastaa arvioijien perehdyttämisestä.
Tutkintotodistuksesta ei anneta erillistä määräystä vaan sitä koskee sama ohjeistus kuin Suomessa suoritettavia tutkintoja. Koulutuksen järjestäjä laatii ja myöntää tutkintotodistuksen. Tutkintotodistuksessa tulee näkyä tutkintovientiin muokattujen tutkinnon perusteiden diaarinumero.
