Petteri Ora, kehitysjohtaja
Kiipulan ammattiopisto:

OKM:n tulevaisuuskatsauksen 2014 mukaan (s. 12) ammatillisen koulutuksen järjestäjät voisivat tulevina niukkoina aikoina hankkia lisää pätäkkää itselleen koulutusviennillä. Ihan siis merkittäviä määriä. Kriittinen pohtija voisi huomauttaa, että lähteestä riippuen Suomen tämän hetken koko koulutusviennin arvo on 30 – 80 miljoonaa euroa. Tämän voi suhteuttaa ammatillisen toisen asteen vuosibudjettiin, joka on hieman yli 1000 miljoonaa…

I have a dream… Krista Kiuru on kannustanut oppilaitoksia panostamaan koulutusvientiin. Kiipulan ammattiopisto on mukana projektissa, jossa 14 ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjää tutkii OKM:n ja OPH:n tuella koulutusviennin esteitä ja mahdollisuuksia. Kiipula edustaa hankkeessa koko AMEO-verkostoa.

Maailmalta löytyy houkuttelevia esimerkkejä bisneksenä onnistuneesta koulutusviennistä. Suomen kokoinen Uusi-Seelanti tahkoaa vuodessa koulutusvientiä yli 1.5 miljardin arvosta. Muita ”education export” –toiminnan suurmaita ovat Iso-Britannia ja Australia.

Suomessa leijonanosan koulutusviennistä tekevät korkeakoulut. Ammatillisista toisen asteen oppilaitoksista Omnia Espoosta ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ovat koulutusviennin edelläkävijöitä. Ne ovat satsanneet aiheeseen määrätietoisesti. Kiipulan lähimailla HAMK/AOKK on aktiivisesti myynyt opettajankoulutusta useisiin maihin. Yhteistyömme kautta olemme Kiipulassakin nähneet opettajaryhmät Kazakstanista ja Brasiliasta.

Suomen koulutusviennin kehittymisen suurimmiksi esteiksi on arvioitu toimijoiden pieni koko sekä lainsäädännölliset hankaluudet. Koulutusviennin isoissa maissa julkiset ja yksityiset organisaatiot ovat yhdistäneet voimansa suuriksi konsortioiksi. Meillä on monta pientä.

Suurin lainsäädännöllinen ongelma Suomessa on tutkintojen myymisen kieltäminen. Iso-Britannian koulutusviennistä yli 75 % on tutkintojen myyntiä. Suomalaiset kenttäopekonsultit saavat kyllä järjestää valmistavaa koulutusta vaikkapa Kiinassa, mutta suomalaisia tutkintoja ne eivät siellä saa tuottaa. Toinen juttu on, että tutkintojen myynti käsittää myös ulkomaisilta opiskelijoilta kerätyt lukukausi- ja tutkintomaksut. Niitä ei Suomessa ole.

Ehkä unelmanäky suomalaisesta menestyvästä koulutusviennistä olisi tilanne, jossa valtio tukisi vienninedistämisen keinoillaan muutamaa suurta koulutuksen järjestäjien ja yritysten yhteenliittymää. Suurten vientimaiden mallin mukaisesti Suomella olisi koulutusosaamisen sillanpääasemia tärkeimmissä vientimaissa. Tutkintoja myytäisiin kaikille halukkaille.

Koulutusosaamisen vienti auttaa meitä huomaamaan omat vahvuutemme. JAMK:in kokenut koulutusviejä Timo Juntunen tiivistää suomalaisen osaamisen ydinkohdat kolmeksi kokonaisuudeksi:

• Meillä on moderni, konstruktivismiin perustuva oppimiskäsitys. Se soveltuu tuottamaan osaajia nykyajan itsellisyyttä ja jatkuvaa oppimista korostaville työmarkkinoille.
• Meillä on kehittynyt kyky käyttää erilaisia oppimisympäristöjä oppimisen tukena. Opettajakeskeisyydestä olemme siirtyneet yhteisöllisen oppimisen malleihin, joissa aidoilla työympäristöillä on merkittävä osuus.
• Koulujärjestelmämme on tehokas ja kilpailukykyinen. Se on osallistava ja likeisesti työelämän kanssa toimiva. Tähän kohtaan sijoittuu erityisopetuksen osaaminen.

Koulutusvienti tuskin tulee aikoihin olemaan mitenkään merkittävä taloudellinen osa Kiipulan toimintaa. Henkisellä puolella, osaamisen ja edelläkävijyyden näkökulmasta koulutusvienti on todennäköisesti paljon euroarvoaan suurempi juttu.

.