Aihearkisto: Uncategorized

Koulutusvientiin vauhtia OKM:n tiekartalla ja uudella yhteistyöjärjestöllä FIEDU:lla

Jonna Holopainen, projektikoordinaattori

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi tiistaina 15. maaliskuuta suomalaisen koulutusviennin vauhdittamiseksi tiekartan, jonka tekemiseen myös ammatillisen koulutuksen viennin edistämisen hanke on aktiivisesti osallistunut. Tiekarttaan on kerätty vuosina 2016-2019 tehtäviä toimenpiteitä, joilla koulutusvientiä vauhditetaan. Koulutusviennin toimijoiden liikevaihtoa on tavoitteena kasvattaa kolmanneksella vuoteen 2018 mennessä.

Tiekartta tekee näkyväksi tukitoimet, joilla pyritään kasvattamaan koulutusvientiä. Tukitoimien tavoitteena on luoda vireä koulutusviennin ekosysteemi, joka vahvistaa suomalaisen koulutusosaamisen tuotteistamista, yksityisen ja julkaisen sektorin kumppanuuksia, karsii lainsäädännöllisiä esteitä sekä kehittää julkisia rahoitusinstrumentteja koulutusviennin tarpeisiin. Tiekartan mukaan vielä tänä vuonna mm. tuotteistetaan koulutuspalveluja, kootaan julkisia palvelumalleja sekä vahvistetaan verkostoja.

Tiekartta lupaa hyvää toisen asteen ammatilliselle koulutusviennille: seuraavana ministeriön työlistalla on valmistella lakimuutosta, joka mahdollistaa ammatillisten näyttötutkintojen viennin. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen asettaa toiseen asteen koulutusviennin esteiden purkamiseksi työryhmän, joka mm. karsii lainsäädännöllisiä esteitä sekä selvittää uusien rahoitusinstrumenttien käyttöönottamista, jotta vientikokeilut saadaan käyntiin jo kesällä.

Tiistaina aukesi myös uuden koulutusviennin yhteistyöjärjestön Finnish International Education Associationin (FIEDU) internet-sivut. Yhdistys on syntynyt hankkeessa esiin nousseesta tarpeesta yhteiselle koulutusvientitoimijalle. FIEDUn jäseneksi voivat hakea kaikki koulutusvientiä harjoittavat toimijat, joten se on niin kaikki koulutusasteet yhteen kokoava kuin alansa mukana alati kasvava yhdistys.

Yhdistys edustaa jäseniään koulutusvientiä koskevissa kysymyksissä ja tukee jäsentensä toimintaa rakentamalla suomalaisen kansainvälisen koulutuksen brändiä. FIEDU edistää jäsentensä verkostoitumista kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi se edistää koulutusvientiin liittyvää tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoimintaa sekä tiedotus- ja koulutustoimintaa.

Hanke jatkaa työtään vielä kesäkuun loppuun saakka; yhdistyksen on määrä jatkaa hankkeen aloittamaa työtä hankkeen päätyttyä. Yhdistyksen internet-sivut on avattu osoitteessa www.fiedu.fi. Sivuilta löytyy lisätietoa yhdistyksestä ja siihen liittymisestä.

 

OKM:n tiedote: Koulutusvientiin vauhtia yhteisellä tiekartalla – ammatillisen koulutuksen uudet vientikokeilut käyntiin kesällä

Työpaikkaohjaajakoulutusta maailman markkinoille

Katariina Walker, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

Koulutusvientiä koskevissa keskusteluissa on noussut vahvasti esille oppilaitosten tuotteistamis- ja myyntiosaaminen. Koulutusviennin esteiden tunnistamisen lisäksi on painotettu viennin aloittamista ja lisäämistä niiden koulutuspalveluiden osalta, joita nykylainsäädännön puitteissa voimme jo myydä. Oulun TOPPI -hankkeen päätöstilaisuudessa 2.11.2015 yhdeksi teemaksi nostettiin työpaikkaohjaajakoulutuksen tuotteistaminen vientituotteeksi sekä markkinarakojen löytäminen. Koulutuksen potentiaalia mietti joukko asiantuntijoita aina oppilaitosten johdosta ja luottamushenkilöistä yritysten työpaikkaohjaajakouluttajiin ja työpaikkaohjaajiin. Open Space -metodilla toteutetun iltapäivän aikana tunnistettiin kolme mahdollista konseptia, joilla työpaikkaohjaajakoulutusta voidaan lähteä viemään maailmalle: kuva_2020_koulutusvienti_kuva_Sanna_Kivinen[1]

  1. Viedään työpaikkaohjaajakoulutusta kylkiäisenä toisen osaamisen kanssa

Työpaikkaohjaajakoulutusta voidaan myydä yhdessä esimerkiksi märkätilarakennus- tai potilashuonesiivousosaamisen kanssa samalla, kun yrityksen prosesseja kehitetään tarvekartoituksen perusteella. Tämä antaa lisäarvoa asiakkaalle. Työpaikkaohjaajakoulutus edesauttaa puolestaan työntekijöiden perehdytys- ja ohjausprosessia. Se myös sitouttaa työntekijöitä pysymään työnantajan palveluksessa. Näin yrityksen panostus työntekijöidensä lisäkoulutukseen on tuottavaa.

  1. Myydään työpaikkaohjaajakoulutusta suoraan yrityksiin

Isot yritykset maailmalla tarvitsevat osaavaa työvoimaa, mutta useissa maissa oppilaitosten ja työelämän välillä on kuilu. Koulutuksessa ei tunneta työelämälähtöisyyttä ja vastavalmistuneiden työelämävalmiudet ovat puutteelliset. Koulutusjärjestelmän muuttaminen on pitkä prosessi ja näin ollen koulutusta kannattaa tarjota suoraan paikallisiin yrityksiin. Työpaikkaohjaajakoulutus voidaan räätälöidä vastaamaan yrityksen perehdytys- ja ohjaustarpeita sekä varmistamaan työntekijän työelämätaitojen kehittyminen heti uran alkuvaiheesta lähtien.

  1. Tuetaan koulutuksen muuttumista yhä työelämälähtöisemmäksi

Työpaikkaohjaajakoulutus voi olla osa suurempaa koulutusreformia, minkä tavoitteena on työelämälähtöisempi ammatillinen koulutus. Tällöin asiakkaina ovat todennäköisesti ministeriöt, mikä vaatii yleensä pitempää prosessia verrattuna yritysten tai oppilaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Mikäli kohdemaassa on jo muodostunut toimintamalli koulutuksen ja yritysten välille, voidaan sitä syventää tarjoamalla työpaikkaohjaajaosaamista joko suoraan yrityksille tai oppilaitoksille.

Oulun TOPPI-hanke

Oulun TOPPI -hankkeessa on kehitetty työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatua yhdessä Oulun seudulla ammatillista koulutusta tarjoavien oppilaitosten kesken. Hankkeessa on laadittu ja pilotoitu työpaikkaohjaajakoulutusmalli, jota toteutetaan Opetushallituksen ohjeen työpaikkaohjaajien koulutuksesta (3 ov) mukaisesti. Mallia on hyödynnetty sekä perinteisenä luokkahuonekoulutuksena, täysin digitalisoituna että niiden välimuotona. Koulutusta on myös jalkautettu toteutettavaksi yrityksissä. Koulutuksen aikana työpaikkaohjaaja saa ajankohtaista tietoa opiskelijan perehdytyksestä, ohjauksesta ja arvioinnista sekä yksilöllisten työssäoppimisen polkujen suunnittelusta työpaikoilla. Yritykset ovat kokeneet koulutuksen antavan heille opiskelijan ohjauksen lisäksi osaamista muun muassa uuden henkilöstön perehdytykseen. Lisäksi he kokevat koulutuksen syventävän oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä.

Työelämäyhteistyötä asiakaslähtöisesti

Työelämäyhteistyö nousi nopeasti avainsanaksi työpaikkaohjaajakoulutuksen vientipotentiaalia kartoittaessa. Ammatillisen koulutusviennin edistämishankkeen markkinakartoituksen mukaan useissa maissa koulutuksen ja työelämän välillä on kuilu eikä yhteistyötä juuri ole tai se ei ole kovin organisoitua. Tämä antaa potentiaalia työpaikkaohjaajakoulutukselle, mikä voidaan räätälöidä asiakaslähtöiseksi vastaamaan kohdemaan ja asiakkaan tarpeita.

Markkinoillepääsykanava tulee valita kohdemaan ja asiakkaan tarpeiden mukaan. Koulutuksen sisältö tulee lokalisoida, mikä lisää asiakaslähtöisyyttä ja kilpailuetua. Tuote on tosin hyvä saattaa digitaaliseen muotoon ensiksi kotimaan tasolla, jolloin sen skaalautuvuus on helpompi toteuttaa suuremmillakin markkinoilla. Ennen kaikkea viesti maailmalla pitää tukea kuvaa maailman parhaasta ja asiakaslähtöisestä osaamisesta!

Lisätietoja Oulun TOPPI –hankkeesta

toppi_tapahtuma12

Vasemmalta: Helena Rajalinna, Sanna Kivinen, Katariina Walker ja Kati Pääkkönen.

Kuvat:

Sanna Kivinen, kehitys- ja hallintojohtaja, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

JOADS NY

 

 

 

 

Asennetta kauppaamassa – esimerkkien voimalla

Petteri Ora ja Saara Sopanen, Kiipulan ammattiopisto

Suomessa on seitsemän ammatillista erityisoppilaitosta, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä AMEO-verkostona. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana oppilaitokset ovat erikseen tai yhdessä toteuttaneet lukuisia kansainvälisiä kehittämishankkeita. Suomalainen ammatillinen erityisopetus on systemaattisuudessaan melko uniikki juttu, joka kiinnostaa monien maiden koulutusihmisiä.

Pohdittaessa erityisopetuksen vientipotentiaalia kannattaa katsoa, mitä toteutetut kehitysprojektit ovat pitäneet sisällään. Ne voi nähdä eräänlaisina markkinatunnusteluina, yhteiskunnan varoin on ikään kuin jaettu ilmaisia näytteitä osaamisestamme. Ehkä olisi aika paketoida ja hinnoitella näytteet maksullisiksi palveluiksi, ainakin osin.

Iso juttu on asenteen vieminen. Se, että down-nuori saa paikan hoiva-avustajana tai hampurilaismyyjänä ei Suomessa ole mitenkään poikkeuksellista. Monessa Euroopankin maassa moinen on kuitenkin ennen kuulumatonta. Käsitykset koulutettavuudesta, erilaisten ihmisten oppimisen mahdollisuuksista, poikkeavat. Asennetta ei voi sellaisenaan viedä, mutta asenteita muuttavia käytännön toteutuksia kyllä.

Suuri osa AMEO-oppilaitosten projekteista on keskittynyt erityistä tukea tarvitsevien koulutuksen ja ohjauksen menetelmien kehittämiseen. On haettu ex-vangeille työllistymispolkuja, raivattu liikuntavammaisten opiskelun ja työllistymisen esteitä ja todistettu, että eriasteiset kehitysvammaiset ovat sopivasti tuettuina varsin hyviä työntekijöitä. Autismin kirjon problematiikkaan on Suomessa paljon erityistä osaamista.

Suomalainen näyttötutkintojärjestelmä on monen maan näkökulmasta kiinnostava. Erityisopetuksen näkökulmasta se muokkaa opiskelua työvaltaisemmaksi ja työllistävämmäksi. Osaamisperusteisuus korostaa entisestään muualla hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tärkeyttä. Aihe on jo ollut teemana eräässä hankkeessa. Monessa Euroopan maassa prosessi tunnetaan validointina. Komission suositus asiasta astuu voimaan 2018.

Opetuksen toteutus erilaisia oppimisympäristöjä – työpajoista virtuaalimaailmoihin – hyödyntäen on ollut muutamissa hankkeissa keskeistä. Suomen ammatilliset erityisoppilaitokset ovat myös olleet rakentamassa kokonaisia koulujärjestelmiä. Esimerkkinä tästä on Keskuspuiston ammattiopiston Moskovaan tuottama tuetun työllistymisen keskus. Isoissa hankkeissa korostuu myös opettajien koulutus.

Pasi Sahlbergin mukaan (Suomalaisen koulun menestystarina, 2015) koulujärjestelmämme on saanut kaksi kansainvälisesti merkittävää ihmettä aikaan. Ensinnäkin oppimistulokset eivät juuri ole riippuvaisia oppilaan yhteiskunnallisesta taustasta. Toiseksi menestyminen ei ole kiinni opinahjosta, hyvää opetusta saa kaikkialla. Näillä parametreilla suomalainen koulujärjestelmä on maailman oikeudenmukaisin.

Osasyy Suomen menestykseen koulutusvertailuissa on luomamme erityisen tuen järjestelmä. Kaikille saavutettavissa oleva ammatillinen koulutus on myös kansakunnan taloudellisen menestyksen ehto – vaikka tässä taantumassa voi usko asiaan horjuakin. Tätä ihmettä kannattaa mainostaa ja myydäkin.

Ammatillisten erityisoppilaitosten (ks. www.ameo.fi) kansainvälinen projektityö on tuottanut paljon hyviä tuloksia, vahvaa kokemusta ja erinomaisia kontakteja. Erityisopetus sinänsä tai yhdistettynä muuhun kehittämistyöhön tarjoaa myös koulutusviennille erään kiinnostavan mahdollisuuden.

Kiina ja Suomi – erilaisia, mutta samanlaisia koulutusmaita

Mervi Jansson, Omnia ja
Ulla Virtanen, TAKK:

Kiina kiinnostaa koulutusviejiä koko maailmassa: maalla on selkeä tavoite kehittää koulutusjärjestelmäänsä ja valtava kysyntäpotentiaali. Suomi kiinnostaa kiinalaisia koulutuksen kehittäjiä erinomaisten oppimistulosten ja koulutuksen korkean laadun vuoksi. Vahva tahto kehittää koulutusta on yhteistä molemmille.

Ystävyyskaupunki on osoittautunut erinomaiseksi väyläksi avata ovia  koulutusviennille Kiinaan. Tampereen ystävyyskaupungissa, Guangzhoussa Etelä-Kiinassa järjestettiin vuoden 2014 lopulla merkittävä ammatillisen koulutuksen kaksipäiväinen seminaari. Seminaarissa allekirjoitettiin neljän suomalaisen ja neljän kiinalaisen oppilaitoksen koulutusyhteistyöstä ns. Memorandum of Understanding.

Kiinalaisten ja suomalaisten ammatillisten oppilaitosten johtajat kävivät  seminaarissa vuoropuhelua koulutuksen laadun kehittämisestä, opettajien osaamisen kehittämisestä, kampusten kehittämisestä ja johtamiskäytännöistä – hyviä eväitä koulutuksen kehittämiseen Suomessakin.

Joulukuussa avattiin myös ensimmäinen kiinalais-suomalainen ammatillisen koulutuksen osaamiskeskus Espoon sisarkaupungissa (China-Finland Center of Excellence in Vocational Education) Shanghaissa. Keskuksen tavoitteena on mm kehittää Kiinan ammatillisen koulutuksen laatua ja työelämälähtöisyyttä. Ensimmäinen ammatillisten opettajien täydennyskoulutus toteutettiin yhdessä Koneen ja Valmetin kanssa Shanghaissa kesällä 2014 ja keskuksen avajaisseremonian yhteydessä 57 opettajaa sai todistuksen suorittamastaan koulutuksesta.

Yhteistyötä Kiinan kanssa ollaan laajentamassa ja syventämässä. Koulutusvienti on tärkeä osa laajempaa koulutusjärjestelmien kehittämistä,  tietopohjan rakentamista ja tieteellistä työtä kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla.

—

Ketkä ovat tulosten takana? Lue toimijoiden sivustoilta lisää Guangzhoun ja Shanghain yhteistyön taustoista ja tekijöistä.