Aihearkisto: lainsäädäntö

Tutkintovienti käynnistynyt

Kaksipäiväisessä VETFI-hankkeen työpajassa 31.1.–2.1.2017 luonnosteltiin tutkintoviennin askelmerkkejä. Työpajassa keskusteltiin mm. tutkintoviennin reunaehdoista ja vaikutuksista koulutuksen järjestämiseen ja laadunvalvontaan sekä koulutusviennin myynnistä ja markkinoinnista.

Kokeiluvientiluvan saaneiden oppilaitosten edustajien lisäksi tutkinnon perusteiden muutostarpeista keskustelemassa olivat Opetushallituksen alakohtaiset asiantuntijat sekä opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Tutkintojen perusteissa on muokattavaa

Mikä toimii Suomessa, ei välttämättä toimi sellaisenaan muualla. Näyttötutkintojen perusteissa on muokattava viittaukset mm. Suomen lainsäädäntöön sekä suomen ja ruotsin kielen vaatimuksiin.

Muutakin muutostarvetta  löytyy – “kalastus talviolosuhteissa” tai vaikkapa “talviliikuntapaikkojen hoito” eivät sellaisenaan istu kaikkien kohdemaiden tarpeisiin vaan sisältöä on muokattava.

Suomessa monella alalla vaadittavat työturvallisuus- ja hygieniapassit ja kortit ovat käsitteinä muille tuntemattomia. Nimet eivät ole kuitenkaan tärkeitä – pääasia, että osaamisvaatimukset varmistetaan sisällössä.

Koulutusta laadusta tinkimättä

Tutkinnon perusteissa voidaan tinkiä lainsäädäntöviittauksista ja kielitaitoon liittyvistä säädöksistä, mutta ei osaamisesta ja koulutuksen laadusta. Laadunhallinnan on vastattava Suomen laatutasoa.VETFI-työpajan markkinoinnin ideointi

Korkea laatu asettaa tutkintoviennille myös haasteita. Miten varmistetaan kohdemaan opiskelijan riittävä perusosaaminen, jotta tutkintoa tai sen osaa voidaan myydä? Tämä näkyy esimerkiksi  sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa, jossa edellytetään peruosaamista ennen osaamisalojen suorittamista.

Voidaanko pakollisten osien suorittamisessa ennen osaamisalan suorittamista tehdä poikkeuksia, ja jos, niin minkälaisia? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia hankkeen edetessä.

Kuinka hanke jatkuu tästä eteenpäin?

Vientikokeiluluvan saaneiden oppilaitosten kokemukset vientitoimista ovat tärkeää tietoa Opetushallitukselle ja Opetus- ja kulttuuriministeriölle tutkintojen perusteiden muokkaamiseksi ja koulutusviennin esteiden purkamiseksi.

Verkosto on nyt priorisoinut viennin kohteena olevat tutkinnot, ja tutkintojen perusteiden muutostarpeet kartoitetaan helmikuun alkupuoliskolla. Tämän jälkeen Opetushallituksen asiantuntijat aloittavat tutkintojen perusteiden muokkauksen.

Kevään aikana verkoston käyttöön suunnitellaan myynti- ja markkinointimateriaalia sekä yhteistä koulutusta koulutusviennissä  huomioitavista asioista.

Kirjoittaja: Katri Parkkinen, projektikoordinaattori

 

 

 

Koulutusvientiin vauhtia OKM:n tiekartalla ja uudella yhteistyöjärjestöllä FIEDU:lla

Jonna Holopainen, projektikoordinaattori

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi tiistaina 15. maaliskuuta suomalaisen koulutusviennin vauhdittamiseksi tiekartan, jonka tekemiseen myös ammatillisen koulutuksen viennin edistämisen hanke on aktiivisesti osallistunut. Tiekarttaan on kerätty vuosina 2016-2019 tehtäviä toimenpiteitä, joilla koulutusvientiä vauhditetaan. Koulutusviennin toimijoiden liikevaihtoa on tavoitteena kasvattaa kolmanneksella vuoteen 2018 mennessä.

Tiekartta tekee näkyväksi tukitoimet, joilla pyritään kasvattamaan koulutusvientiä. Tukitoimien tavoitteena on luoda vireä koulutusviennin ekosysteemi, joka vahvistaa suomalaisen koulutusosaamisen tuotteistamista, yksityisen ja julkaisen sektorin kumppanuuksia, karsii lainsäädännöllisiä esteitä sekä kehittää julkisia rahoitusinstrumentteja koulutusviennin tarpeisiin. Tiekartan mukaan vielä tänä vuonna mm. tuotteistetaan koulutuspalveluja, kootaan julkisia palvelumalleja sekä vahvistetaan verkostoja.

Tiekartta lupaa hyvää toisen asteen ammatilliselle koulutusviennille: seuraavana ministeriön työlistalla on valmistella lakimuutosta, joka mahdollistaa ammatillisten näyttötutkintojen viennin. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen asettaa toiseen asteen koulutusviennin esteiden purkamiseksi työryhmän, joka mm. karsii lainsäädännöllisiä esteitä sekä selvittää uusien rahoitusinstrumenttien käyttöönottamista, jotta vientikokeilut saadaan käyntiin jo kesällä.

Tiistaina aukesi myös uuden koulutusviennin yhteistyöjärjestön Finnish International Education Associationin (FIEDU) internet-sivut. Yhdistys on syntynyt hankkeessa esiin nousseesta tarpeesta yhteiselle koulutusvientitoimijalle. FIEDUn jäseneksi voivat hakea kaikki koulutusvientiä harjoittavat toimijat, joten se on niin kaikki koulutusasteet yhteen kokoava kuin alansa mukana alati kasvava yhdistys.

Yhdistys edustaa jäseniään koulutusvientiä koskevissa kysymyksissä ja tukee jäsentensä toimintaa rakentamalla suomalaisen kansainvälisen koulutuksen brändiä. FIEDU edistää jäsentensä verkostoitumista kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi se edistää koulutusvientiin liittyvää tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoimintaa sekä tiedotus- ja koulutustoimintaa.

Hanke jatkaa työtään vielä kesäkuun loppuun saakka; yhdistyksen on määrä jatkaa hankkeen aloittamaa työtä hankkeen päätyttyä. Yhdistyksen internet-sivut on avattu osoitteessa www.fiedu.fi. Sivuilta löytyy lisätietoa yhdistyksestä ja siihen liittymisestä.

 

OKM:n tiedote: Koulutusvientiin vauhtia yhteisellä tiekartalla – ammatillisen koulutuksen uudet vientikokeilut käyntiin kesällä

Koulutusviennin esteet luvataan poistaa myös ammatillisen koulutuksen osalta!

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka kertoivat torstaina 22.10. Finlandia –talolla järjestämässään tiedotustilaisuudessa poistavansa esteet koulutusviennin tieltä. Koulutusviennin vauhdittamisen ensimmäinen vaihe on EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille säädettävät lukukausimaksut korkeakouluille. Maksuja voi periä jo 1.1.2016. Toinen vaihe on koulutusviennin esteiden poistaminen toiselta asteelta. Ammatillisen koulutuksen esteiden poiston suunnitellaan tapahtuvan pikaisesti, jotta koulutusvienti saadaan nousuun.

Ministerit lupasivat parantaa tilauskoulutuksen mahdollisuuksia ja mahdollistaa maksun vastaanottamisen. Koulutusosaaminen on tarkoitus nivoa osaksi liiketoimintaa ja vientiä. Tukena tässä toimii Team Finland –verkosto, johon kuuluvat muun muassa lähetystöt ympäri maailmaa.

Tilaisuudessa kuultiin kommenttipuheenvuorot Finpron alaisuudessa toimivan kasvuohjelman Future Learning Finlandin ohjausryhmän puheenjohtaja Jyri Ahdilta, Finland Universityn hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäeltä ja Omnian oppimiskumppanuuksien johtaja Mervi Janssonilta. Kommenttipuheenvuoroissa korostettiin hankkeessammekin tärkeiksi nousseita asioita: digitaalisuuden tuomia uusia mahdollisuuksia, laaja-alaisen yhteistyön tärkeyttä ja tuotteistuksen merkitystä.

Jansson korosti koulutusviennin mahdollistamista uudenlaiseksi liiketoiminnaksi rajoja rikkovalla yhteystyöllä, johon kuuluvat yhteistyökumppanuudet koulutuksen saralla, sekä myös yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Ahdin mukaan FLF voi toimia kasaavana voimana, tarjota tukea jäsenilleen ja näkyvyyttä vienninedistämismatkoilla. Ahdin mukaan koulutusvienti käsitteenä on monimuotoinen; se pitää sisällään kaikki oppiasteet lifelong learning -periaatteella, oppimateriaalit, konsultoinnin, opettajien koulutuksen, oppimisympäristöt ja tutkintojen viennin.

Janssonin mukaan ammatillisen koulutuksen tutkintojen vienti on jo työn alla. Ratkaisuja mietittäessä voidaan benchmarkata Singaporea, jonka tutkintovienti ulottuu 36 maahan.

 

Opetus- ja kultturiministeriön tiedote ‘Ministerit Grahn-Laasonen ja Toivakka: Esteet koulutusviennin tieltä puretaan’

Verkkouutiset 22.10.2015: Myös ammatillisille oppilaitoksille halutaan mahdollisuus myydä tutkintoja

Koulutusvienti – toiveajattelua vai tulevaisuuden rahasampo?

Petteri Ora, kehitysjohtaja
Kiipulan ammattiopisto:

OKM:n tulevaisuuskatsauksen 2014 mukaan (s. 12) ammatillisen koulutuksen järjestäjät voisivat tulevina niukkoina aikoina hankkia lisää pätäkkää itselleen koulutusviennillä. Ihan siis merkittäviä määriä. Kriittinen pohtija voisi huomauttaa, että lähteestä riippuen Suomen tämän hetken koko koulutusviennin arvo on 30 – 80 miljoonaa euroa. Tämän voi suhteuttaa ammatillisen toisen asteen vuosibudjettiin, joka on hieman yli 1000 miljoonaa…

I have a dream… Krista Kiuru on kannustanut oppilaitoksia panostamaan koulutusvientiin. Kiipulan ammattiopisto on mukana projektissa, jossa 14 ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjää tutkii OKM:n ja OPH:n tuella koulutusviennin esteitä ja mahdollisuuksia. Kiipula edustaa hankkeessa koko AMEO-verkostoa.

Maailmalta löytyy houkuttelevia esimerkkejä bisneksenä onnistuneesta koulutusviennistä. Suomen kokoinen Uusi-Seelanti tahkoaa vuodessa koulutusvientiä yli 1.5 miljardin arvosta. Muita ”education export” –toiminnan suurmaita ovat Iso-Britannia ja Australia.

Suomessa leijonanosan koulutusviennistä tekevät korkeakoulut. Ammatillisista toisen asteen oppilaitoksista Omnia Espoosta ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ovat koulutusviennin edelläkävijöitä. Ne ovat satsanneet aiheeseen määrätietoisesti. Kiipulan lähimailla HAMK/AOKK on aktiivisesti myynyt opettajankoulutusta useisiin maihin. Yhteistyömme kautta olemme Kiipulassakin nähneet opettajaryhmät Kazakstanista ja Brasiliasta.

Suomen koulutusviennin kehittymisen suurimmiksi esteiksi on arvioitu toimijoiden pieni koko sekä lainsäädännölliset hankaluudet. Koulutusviennin isoissa maissa julkiset ja yksityiset organisaatiot ovat yhdistäneet voimansa suuriksi konsortioiksi. Meillä on monta pientä.

Suurin lainsäädännöllinen ongelma Suomessa on tutkintojen myymisen kieltäminen. Iso-Britannian koulutusviennistä yli 75 % on tutkintojen myyntiä. Suomalaiset kenttäopekonsultit saavat kyllä järjestää valmistavaa koulutusta vaikkapa Kiinassa, mutta suomalaisia tutkintoja ne eivät siellä saa tuottaa. Toinen juttu on, että tutkintojen myynti käsittää myös ulkomaisilta opiskelijoilta kerätyt lukukausi- ja tutkintomaksut. Niitä ei Suomessa ole.

Ehkä unelmanäky suomalaisesta menestyvästä koulutusviennistä olisi tilanne, jossa valtio tukisi vienninedistämisen keinoillaan muutamaa suurta koulutuksen järjestäjien ja yritysten yhteenliittymää. Suurten vientimaiden mallin mukaisesti Suomella olisi koulutusosaamisen sillanpääasemia tärkeimmissä vientimaissa. Tutkintoja myytäisiin kaikille halukkaille.

Koulutusosaamisen vienti auttaa meitä huomaamaan omat vahvuutemme. JAMK:in kokenut koulutusviejä Timo Juntunen tiivistää suomalaisen osaamisen ydinkohdat kolmeksi kokonaisuudeksi:

  • Meillä on moderni, konstruktivismiin perustuva oppimiskäsitys. Se soveltuu tuottamaan osaajia nykyajan itsellisyyttä ja jatkuvaa oppimista korostaville työmarkkinoille.
  • Meillä on kehittynyt kyky käyttää erilaisia oppimisympäristöjä oppimisen tukena. Opettajakeskeisyydestä olemme siirtyneet yhteisöllisen oppimisen malleihin, joissa aidoilla työympäristöillä on merkittävä osuus.
  • Koulujärjestelmämme on tehokas ja kilpailukykyinen. Se on osallistava ja likeisesti työelämän kanssa toimiva. Tähän kohtaan sijoittuu erityisopetuksen osaaminen.

Koulutusvienti tuskin tulee aikoihin olemaan mitenkään merkittävä taloudellinen osa Kiipulan toimintaa. Henkisellä puolella, osaamisen ja edelläkävijyyden näkökulmasta koulutusvienti on todennäköisesti paljon euroarvoaan suurempi juttu.

.