Ensimmäiset saudi-opiskelijat ovat valmistuneet lähiesimiehen ammattitutkinnosta. Valmistujaisia juhlittiin 5.6. Riadissa, Saudi-Arabiassa. Syyskuussa 2017 käynnistynyt koulutus on Omnia Education Partnerships Oy:n (OEP) ensimmäinen ulkomailla toteuttama tutkintokoulutus. Tutkinnot myönsi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia.

Lue koko artikkeli:  https://www.omnia.fi/uutiset/saudi-opiskelijat-suorittivat-lahiesimiehen-ammattitutkinnon

Englanninkielinen versio: https://www.oep.fi/future-leaders-program-graduation/

Saudi-Arabiassa lokakuussa 2017 käynnistyneen lähiesimiestyön ammattitutkinnon ensimmäinen osa on onnistuneesti takana. Sekä osallistujat että heidän kouluttajansa, Hanna Erkko Omniasta, tuntuvat olevan tyytyväisiä kokemukseen.

Nuorista lupauksista leivotaan tulevaisuuden johtajia

Future Leaders, ACWA Saudi Talent Program on perehdytysohjelma tuleville esimiehille. Tulokkaat ajetaan sisään konserniin, ja samalla he suorittavat lähiesimiestyön ammattitutkinnon ja oppivat johtamisen taitoja. “Osallistujat ovat akateemisesti koulutettuja, kielitaitoisia ja innokkaita nuoria aikuisia. Toisin kuin usein vastaavassa koulutuksessa Suomessa, he ovat kuitenkin esimiehinä uusia. Monet ovat myös ihan ensimmäisessä oikeassa työpaikassaan”, Hanna Erkko kertoo.

Hanna ja opiskelijat tammikuun työpajassa Saudi-Arabiassa

Kulttuuri näkyy koulutuksessa

Kulttuuri ja asiakkaan tarpeet tuovat koulutukseen omat erityispiirteensä. Saudi-asiakkaat odottavat saavansa valmiin paketin, kun Suomessa oman organisaation näkökulma on tärkeä. “Saudi-organisaatiossa sellaista ei lähtökohtaisesti haluta. Asiakas haluaa koulutukseen esim. ylimääräisiä aiheita ja tehtäviä, kirjallisia kokeita tai vaikkapa videon tekemistä. Tehtäviä on enemmän myös siksi, että ryhmä koostuu aloittavista työntekijöistä. Ihan käytännön johtamisen työkaluja harjoitellaan vaikkapa vetämällä tiimipalaveri ja laatimalla siitä muistio”, Erkko kuvailee.

Kulttuurisensitiivisyyttä tarvitaan, sillä työskentelytavat ovat erilaisia. “Suomessa keskustelukulttuuri koulutuksissa on tutumpaa, kun Saudi-Arabiassa kestää aikansa, kunnes  ryhmästä tulee ryhmä ja keskustelua syntyy”.

Työpaikkaohjaaminen ja arviointi uutta Saudeissa

Osallistujilla on mentorit omasta organisaatiostaan. Työpaikkaohjaaminen ja arviointikeskustelut eivät ole saudeille tuttuja prosesseja. Arviointikeskusteluista on tullut osallistujilta kuitenkin hyvääkin palautetta. “Eräs opiskelija piti arviointikeskustelua mielenkiintoisena ja hyvänä – hän koki saaneensa vinkkejä siihen, mitä voisi tehdä jatkossa. Se onkin palautekeskustelun tarkoitus. Esimieskin oli varannut keskusteluun aikaa. Tällainen palaute opiskelijalta on palkitsevaa, ja se on hyödyllistä myös muille opiskelijoille”, kertoo Erkko.

Parasta on kouluttaminen ja erilaisen kulttuurin kokeminen

Kouluttajalta työ vaatii epävarmuuden sietoa ja matkustamista. Hanna Erkko kuitenkin nauttii kouluttamisesta. “Kouluttaminen on aina kivaa ja ryhmätkin ovat aina kivoja. Näin oli saudi-opiskelijoidenkin kanssa, samoin organisaatio oli helppo ja mukava”, toteaa Erkko.

“Parasta oli todella erilaisen kulttuurin näkeminen todella läheltä. Kokemus on myös vahvistanut käsitystä johtamisen yleismaailmallisuudesta. Tiimin ja viestinnän haasteet ovat samoja kaikkialla – ne ovat universaaleja.”

Kirjoittaja: Katri Parkkinen, projektikoordinaattori, VETFI-hanke

Koulutusviennissä on menty eteenpäin, ja yhteistyöverkosto on lähtenyt rakentumaan. Koulutusviennin esteiden purku jatkuu.

Mitä tarvitsemme jatkossa suomalaisen koulutusviennin edistämiseksi? Näistä teemoista keskusteltiin ammatillisen koulutuksen viennin infotilaisuudessa Opetushallituksessa 10.1.2018.

Kumppanuus ja verkostot tärkeitä vientiponnisteluissa

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen alusti keskustelua koulutusviennin infotilaisuudessa

Koulutusvienti edellyttää koulutuksen järjestäjiltä investointeja, jotta toiminta saadaan organisoitua tukemaan kasvua. Normaalin toiminnan yli jäävät resurssit eivät riitä koulutusviennin edistämiseksi. Tarvitaan skaalautuvia ratkaisuja ja palveluita.

Mikä on suomalaisten kyky vastata suuren mittakaavan tarpeisiin? Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen korosti verkostoitumisen ja yhteistyön tärkeyttä koulutuksen järjestäjien, yritysten, Education Finlandin ja Team Finlandin välillä.

Isoille markkinoille, kuten Kiinaan, on ponnistettava yhteisvoimin. “Meidän on oltava Kiinassa Oy Suomi Ab:nä. Olemme valtiona jäljessä muita markkinoinnissa”, toteaa Kisakallion Urheiluopiston markkinointi- ja kehitysjohtaja Harri Hollo.

Miten varmistetaan koulutusvientiosaaminen?

Erityisesti osaamisen kehittäminen on tärkeä teema Education Finland -kasvuohjelman ohjelmajohtaja Lauri Tuomen mukaan.

“Koulutusvientiosaamisen varmistamisessa tärkeää on johdon sitoutuminen ja päättäjien ymmärrys koulutusviennistä. Kaikilla tasoilla tarvitaan lisää osaamista ja osaamisen vaihtoa”, Tuomi toteaa.

Tuomi nosti esiin tärkeinä kysymyksinä myös skaalautuvuuden, liiketoimintamallit ja koulutusviennin esteiden purun.

Esteiden purku ja kokemusten kerääminen jatkuu

Yhteisenä tavoitteena on, että koulutusviennin esteet saadaan purettua lainsäädännöstä seuraavan parin vuoden aikana. Koulutusvientikokeilujen koordinointihankkeessa tullaan esittämään tarvittavia muutoksia lainsäädäntöön tai sen soveltamiseen koulutusviejien kokemusten perusteella.

Vuoden 2018 aikana hankkeessa jatketaan tutkintovientiin tarkoitettujen tutkinnon perusteiden käsittelyä, kartoitetaan tutkintoviejiä sekä laaditaan ohjeistusta mm. tutkintoviennin laadunvarmistus- ja henkilökohtaistamisprosesseihin.

Tutkintoviennistä riitti keskusteltavaa Opetushallituksen infotilaisuudessa.

Kirjoittaja: Katri Parkkinen, projektikoordinaattori, VETFI-hanke

Tutkintoviennin kokeiluluvan saaneet oppilaitokset ovat edistyneet tutkintojen myynnissä: koulutuksia on käynnistynyt jo mm. Qatarissa, Saudi-Arabiassa ja Kiinassa. Neuvotteluja eri tutkintokoulutuksista käydään lähes kaikilla mantereilla. Tie tutkintojen myynnistä toteutukseen on kuitenkin pitkä, ja työhön kuuluu sekä tutkintoprosessin ja –materiaalien lokalisointia että sinnikästä asiakkuuden hoitoa.

Suomalaista tutkintokoulutusta tunnetuksi

Suomalaisten tutkintokoulutusta on markkinoitava. Sen tueksi tuotetaan hankkeessa loppuvuoden aikana mm. markkinointivideo. Tukea kaivattaisiin myös kohdemarkkinoiden ja omien vahvuuksien ymmärtämiseen ja sitä kautta kilpailijoista erottautumiseen.

Tutkintoviennin markkinointivideon ideoinnissa mukana Noora Juuti Esedusta, Satu Hautanen SYO:sta, Kirsi Koivunen JAO:sta, Sanna Nummela EduCluster Finlandista, Katri Parkkinen Omniasta, Marleena Tuuri JAO:sta sekä fasilitaattorina David Marsh EduCluster Finlandista

Materiaalit ja paikallinen tuntemus auttavat neuvotteluissa

Kun tutkinnon perusteet on lokalisoitu ja vaatimukset selvillä, päästään suunnittelemaan koulutuksen räätälöinti ja toteutus.  Suomalaisille asiakaskohtaisten koulutusten suunnittelu on tuttua, mikä antaakin hyvää pohjaa neuvotteluille kohdemaissa.

Sopimusvaiheeseen pääsy on kuitenkin pitkä prosessi. ”Asiakkaan luottamusta ei voiteta hetkessä. Tarvitaan pidempää markkinaläsnäoloa ja yhteistyötä, ja teepannua on pidettävä kuumana”, toteaa koulutuspäällikkö Marleena Tuuri Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä (JAO).

Neuvotteluissa tarvitaan kielitaitoa sekä myynti- ja sopimusosaamista. Paikallisen, luotettavan kumppanin asiantuntemus on elintärkeää.  Suhteiden kautta asiat etenee.

Hankkeessa sopimusten haastavuus on tiedostettu, ja hankkeen syyskuun työpajassa perehdytäänkin mm. sopimusjuridiikan sudenkuoppiin.

Ei mene kuin Strömsössä, vaan kuin ”Changzhoussa”

Tuurin mukaan kohdemaissa on syytä varautua yllätyksiin: ”Asiat muuttuvat joskus yhdessä yössä. Yllätyksiin varautuminen on osa asiakkuuden hoitamista.” Kun tilanteet muuttuvat nopeasti, ketteryys yhteistyössä eri osapuolten välillä ja Opetushallituksen kanssa edesauttaa asioiden sujumista.

Osaamispääomaa kertyy käytännön kautta

Vaikka mikään asiakas-case ei menekään samalla kaavalla, eri projekteista saa pohjaa seuraaviin. Samalla kouluttajien pääoma kasvaa.  ”Pedagogiset mallit ja tavat ja prosessit tulee mietittyä yhä tarkemmin ja paremmin, mistä on hyötyä myös kotimaisissa toteutuksissa. Se kannustaa oman osaamisen ja pedagogisten menetelmien kehittämiseen”, sanoo Tuuri.

Kirjoittaja: Katri Parkkinen, projektikoordinaattori, VETFI-hanke